Aikaa on jonkin verran kulunut edellisestä kirjoittelusta. Syynä tähän "hiljaiseloon" on ollut koko hankkeen jämähtäminen. Toki jotain on tapahtunut, muttei sitä tärkeintä, joka laittaisi itse touhun liikenteeseen.
Olemme myyneet omaa nykyistä omakotitaloa kohta vuoden päivät. Alkuperäinen uhmakas ajatus oli noin vuosi sitten vain ottaa laina ja laitella nimet rakennuspapereihin. No rakennuslupa kaupungilta roikkui tuolloin ties mistä syystä ja lisäksi pankinjohtaja muistutti maan taloudellista tilannetta. Papareiden odottelu hidasti omaa "rakennuskiimaa" ja pisti miettimään pankin puheita. Kesällä 2014 tehtiinkin päätös, että aletaankin myymää nykyistä asuntoa samalla ja katsellaan itse hankkeen edistymistä...eihän nuo asunnot näytä ihan viikossa menevän.
Hinnoittelimme nykyisen talon oletettuun markkina-arvoon nähden hiukan alemmaksi ja varasimme pienen tinkivaran, ennen kuin menee rakennushankkeen kipurajoille. Otimme välittäjän hommaan ja ei muuta kuin asunto esille. Meni syksy, eikä yhtä ainuttakaan kiinnostunutta. Talveen mennessä ei kuulunut ostokandidatteja, eikä kaupungilta rakennuslupia. Kumpikin asia tuolloin alkoi mieltä provosoimaan. Kiinnostuksen puute myytävään asuntoon loi epätoivon tunnetta ja kaupungin kohta vuoden kestänyt rakennusluvan hautominen ketutti.
Jouluna mietittiin että ehkä paras joululahja oli se, ettei otettu keväällä rakennuslainaa ja riskillä lähdetty rakentamaan. Olisi joulu ollut suhteellisen stressirikas, kun lainaa olisi ollut kahdesta talosta, joista toinen ei ollut edes valmis. Jouluksi otettiin asunnon myyntiin pienin hengähdystauko. Lopulta ennen vuoden vaihdetta kaupunki lähestyi papereilla: rakennuslupa! ...ehdollisena... Kaupunki oli laittanut vesisuunnitelmiin ehtoja.
Vuoden alussa 2015 asunto uudestaan myyntiin. Kevään aikana tuli kaksi uteliasta liittyen taloon. Ensimmäinen tuli kun välittäjä kokeili myyntiä huutokauppa tyylillä. Tällöin lähtöhinta oli noin 1/3 pyyntihintaa matalempi. Tästä matalemmasta hinnasta kiinnostuneena tosiaan yksi ilmestyi.Tämä kiinnostunut osoittautui "renkaan potkijaksi", se löysi asunnosta 50 000 - 100 000 euron edestä vähintään vikaa, joka ilmeisesti tämän mukaan olisi pitänyt vielä hyvittää ostohinnasta. Hinta läheni pelkän tontin pilkkahintaa, joten se oli helppo unohtaa. Toinen kiinnostunut ei lopulta tullut edes näyttöön. Keväällä kiittelimme jälleen ettei lähetty vielä ottamaan lainaa ja rakentamaan - nyt olisi melko heikot oltavat taloudellisesti ja sen myötä stressitaso korkea.
Vesien suhteen on hiukan ponnisteltu uutta. Vuoden vaiheessa tiedusteltiin kulmakunnan muilta asukeilta omien putkien vetämistä tontin nurkille. Hyvin laimena innostuksen ja monen kuukauden odotuksen jälkeen kuitenkin 4-5 taloutta syttyi ajatukseen ja sellaista nyt olisi junailun alla. Kaupungin putket ovat olleet ykkösvalinta, mutta putkien kaivattaminen pelkästään oman tontin nurkalle olisi ollut levottoman hintainen. Laskettiin että asutaan kaivuun kustannuksilla melko monta vuotta, jos olisi omat systeemit. Kaupungin putket tuovat monta ERITTÄIN hyvää, etenkin asuinmukavuuteen liittyvää asiaa (ei tarvitse vesinäytteitä mittailla, tyhjennellä säiliöitä, yms.). No kun nyt porukkaa on alustavasti saatu mukaan, se ykkösvaihtoehto voi toteutua. Tosin kun vieraan porukan kanssa alkaa jotain uutta touhuaamaan missä on rahassa tonneistä kyse, voi olla että ihan kaikki ei lopulta lähde mukaan - katsotaan kuinka käy.
Siitä tullaankin lopulta tähän päivään - kesän alkuun, juhannuksen odotukseen.
Talo on edelleen myynnissä, kaikki paperit plakkarissa..tosin se
ehdollinen rakennuslupa.
