Tilannekatsaus: kevät 2015

Aikaa on jonkin verran kulunut edellisestä kirjoittelusta. Syynä tähän "hiljaiseloon" on ollut koko hankkeen jämähtäminen. Toki jotain on tapahtunut, muttei sitä tärkeintä, joka laittaisi itse touhun liikenteeseen.

Olemme myyneet omaa nykyistä omakotitaloa kohta vuoden päivät. Alkuperäinen uhmakas ajatus oli noin vuosi sitten vain ottaa laina ja laitella nimet rakennuspapereihin. No rakennuslupa kaupungilta  roikkui tuolloin ties mistä syystä ja lisäksi pankinjohtaja muistutti maan taloudellista tilannetta. Papareiden odottelu hidasti omaa "rakennuskiimaa" ja pisti miettimään pankin puheita. Kesällä 2014 tehtiinkin päätös, että aletaankin myymää nykyistä asuntoa samalla ja katsellaan itse hankkeen edistymistä...eihän nuo asunnot näytä ihan viikossa menevän.

Hinnoittelimme nykyisen talon oletettuun markkina-arvoon nähden hiukan alemmaksi ja varasimme pienen tinkivaran, ennen kuin menee rakennushankkeen kipurajoille. Otimme välittäjän hommaan ja ei muuta kuin asunto esille. Meni syksy, eikä yhtä ainuttakaan kiinnostunutta. Talveen mennessä ei kuulunut ostokandidatteja, eikä kaupungilta rakennuslupia. Kumpikin asia tuolloin alkoi mieltä provosoimaan. Kiinnostuksen puute myytävään asuntoon loi epätoivon tunnetta ja kaupungin kohta vuoden kestänyt rakennusluvan hautominen ketutti.

Jouluna mietittiin että ehkä paras joululahja oli se, ettei otettu keväällä rakennuslainaa ja riskillä lähdetty rakentamaan. Olisi joulu ollut suhteellisen stressirikas, kun lainaa olisi ollut kahdesta talosta, joista toinen ei ollut edes valmis. Jouluksi otettiin asunnon myyntiin pienin hengähdystauko. Lopulta ennen vuoden vaihdetta kaupunki lähestyi papereilla: rakennuslupa! ...ehdollisena... Kaupunki oli laittanut vesisuunnitelmiin ehtoja.

Vuoden alussa 2015 asunto uudestaan myyntiin. Kevään aikana tuli kaksi uteliasta liittyen taloon. Ensimmäinen tuli kun välittäjä kokeili myyntiä huutokauppa tyylillä. Tällöin lähtöhinta oli noin 1/3 pyyntihintaa matalempi. Tästä matalemmasta hinnasta kiinnostuneena tosiaan yksi ilmestyi.Tämä kiinnostunut osoittautui "renkaan potkijaksi", se löysi asunnosta 50 000 - 100 000 euron edestä vähintään vikaa, joka ilmeisesti tämän mukaan olisi pitänyt vielä hyvittää ostohinnasta. Hinta läheni pelkän tontin pilkkahintaa, joten se oli helppo unohtaa. Toinen kiinnostunut ei lopulta tullut edes näyttöön. Keväällä kiittelimme jälleen ettei lähetty vielä ottamaan lainaa ja rakentamaan - nyt olisi melko heikot oltavat taloudellisesti ja sen myötä stressitaso korkea.

Vesien suhteen on hiukan ponnisteltu uutta. Vuoden vaiheessa tiedusteltiin kulmakunnan muilta asukeilta omien putkien vetämistä tontin nurkille. Hyvin laimena innostuksen ja monen kuukauden odotuksen jälkeen kuitenkin 4-5 taloutta syttyi ajatukseen ja sellaista nyt olisi junailun alla. Kaupungin putket ovat olleet ykkösvalinta, mutta putkien kaivattaminen pelkästään oman tontin nurkalle olisi ollut levottoman hintainen. Laskettiin että asutaan kaivuun kustannuksilla melko monta vuotta, jos olisi omat systeemit. Kaupungin putket tuovat monta ERITTÄIN hyvää, etenkin asuinmukavuuteen liittyvää asiaa (ei tarvitse vesinäytteitä mittailla, tyhjennellä säiliöitä, yms.). No kun nyt porukkaa on alustavasti saatu mukaan, se ykkösvaihtoehto voi toteutua. Tosin kun vieraan porukan kanssa alkaa jotain uutta touhuaamaan missä on rahassa tonneistä kyse, voi olla että ihan kaikki ei lopulta lähde mukaan - katsotaan kuinka käy.

Siitä tullaankin lopulta tähän päivään - kesän alkuun, juhannuksen odotukseen. Talo on edelleen myynnissä, kaikki paperit plakkarissa..tosin se ehdollinen rakennuslupa.

Väliraporttia

Meinaa taas rojekti hidastua. Puita on kaadettu ja pilkottu reilun 40 kpl. Luvat on juuri jäämässä sisään, pari urakointia on tullut lisää, pari vielä uupuu ja tontilla talon tiellä sijaitseva mökki ei mene kaupaksi. Mökin menekki ei ole pullon kaula, vaan nykyisen asunnon menekki. Tuossa pohdittiin että maan nykyinen talouden tila kun on mikä on ja vaikka maillä on säällisesti työtä, otetaan varman päälle ja myydään oma talo, ennen kuin kirjoitellaan nimiä mihinkään. Pankin johtajalla oli vähän saman suuntainen ajattelu. Kummasti on vuodessa ääni muuttunut lainan antajan kellossa, ilmeisesti näkymät ovat sillä puolen myös huonot. Vuosi sitten pankki sanoi että sen kun aloittelee ja sopivasti sitten alkaa siinä myymään wanhaa pois, ei enään. Kuulun parilta tululta, että tietyt pankit ei anna enään edes lainatakuita kuin 1-2kk.

Äly hoi, nyt sitä sähköä!

Talosähkö, siinäpä on taas yksi talon rakentajan päätösten ja ajatuksien jakaja. Talosähkö tekniikan puolesta elää ilmeisesti teknisen yleistymisen ja kehittymisen muutosta. Mitä tuossa nyt olen jokusen sähköihmisen kanssa puhunut, on valittavana "perinteinen" ja "älysähkö" toteutustapa. Käytännössä siis se wanha tapa toteuttaa sähköt huusholliin tai ns.väylätekniikka.

Väylätekniikka on älytalossa sähköjen toteutustapa, en tiedä (toistaisesti) tarkemmin ko. touhun tekniikasta, mutta ymmärtääkseni kyse on talossa eri operaatioiden erillisista ohjaustekniikasta keskitetyn tietokonejärjestelmän avulla. Tällöin esim.ei perinteisen sähköistyksen tavoin valokytkin "kurista" sähkön kulkua valolle, vaan todellinen ohjaus liene on keskusjärjestelmässä ja yksittäinen kytkin on itsenäisellä ohjaustekniikalla varustettu komponentti, joka vain ohjelmoidaan järjestelmälle. Touhun hienous rakentuu siis keskityn ohjauksen varaan, sen sijasta että ohjaus olisi itsenäisissä komponenteissa. Käytännössä väylatekniikassa se valokytkin toimii kuten normivalokytkin, mutta keskitetty ohjaustekniikka ja muut teknologiset edut mahdollistavat huomattavasti laajemman hyödyntämiskentän.

Käytännössä älytalossa siis huoneessa valot syttyvät ja sammuvat huoneen kytkimessä, siinä missä vanhassakin, mutta todellisuudessa tuo kytkin ei "kurista" sähkön kulkua valolle, vaan antaa keskitettyyn järjestelmään käskyn sammuttaa/sytyttää valon. Näin ollen siis tuo yksittäinen valo yksittäisessä huoneessa voidaan todellisuudessa ohjata keskitetyn järjestelmän, siispä todellisuudessa mitä kaikkea valon ohjaukselle toteuttaa, nojaa tuohon keskitettyyn järjestelmään.

Keskitetyn järjestelmän kautta voidaan etäohjata tuota yksittäisen huoneen valoa vaikka tietokoneella, kännykällä tai tabletilla. Lisäksi keskitetyn järjestelmän softaan voi määrittää teemoja ja käyttäytymismalleja. Esimerkiksi kyseinen valo tulee päälle aina tiettynä aikana, tai vain tiettyinä aikoina (kello, päivämäärä, jne). Tai touhun taakse voi määrittää päätelmiä ja logiikoita, sekä muita komponentteja. Esimerkiksi jos järjestelmään kyseiseen huoneeseen valon kanssa on asennettu liike- ja valoisuusanturi, voidaan ohjelmoida, että kun huoneessa ei ole ihmisiä, se on päällä kello 08.00-22.00 välisen ajan oletuksena 40% teholla ja kun huoneeseen tulee ihminen, valoisuus kasvaa 80%:iin. Lisäksi päiväsaikaan valoisuusanturi tasapainottaa valoisuutta alle tuon oletuksen sen mukaan kuinka valoisaa huoneessa on muuten. Näin ollen keskellä kirkasta päivää voi olla että valot on käytännössä pois päältä.
No yöaikaan, eli 22.01-07.59 valo on huoneessa päällä vain 5% teholla toimien vain opastavana ja kun ihminen tulee huoneeseen, ei valo sytykkään kuten päivällä, vaan valot saa siitä perinteisestä kytkimestä päälle. No jos valo olisikin toteutettu LED -nauhalla, missä olisi eri värejä, niin automatiikkaan voisi ympätä värimuutokset, jne. Mahdollisuudet ovat siis melko loputtomat.

Itseäni kiinnostaa älytalossa mm. edellä mainittu soveltaminen. Talossani haluaisin nähdä yleisissä tiloissa kuten käytävät, jokin älykäs tunnustelu systeemi ja automatiikka. Käytännössä tavoite olisi että kun talossa on ihmisiä, olisi valoilla oma toimintamalli joka palvelee asuinmukavuutta. Esimerkiksi yöllä olisi aina jokin heikko opastava valo ja samoin päivällä tarpeeton valojen päällä pitäminen olisi pois. Uskon että jollain x -aikataululla tämä toisi säästöjä..ainakin kun nyt tarkkailee ja tunnustaa omia mm.valojen käyttötottumuksia, niin säästöjä voisi olla uusilla systeemeillä näillä saavutettavissa. 

Säästöt ovat myös kiinnostavat lämmitys ja ilmanvaihtojärjestelmän automatisoinnissa. Nämä tosin ymmärtääkseni on jo vuosikymmeniä jollain tasolla olleet automatiikan takana olleet ilman älytalotekniikkaakin. Houkutus ja ajatusleikki nojaakin enemmän siihen, kuinka paljon eri asioita voisi talon toiminnassa yhdistää ja automatisoida säästöjen edellä.

Insinöörinä aiheessa kiinnostaa yleinen tiedon saanti ja kontrolli. Eli kuinka paljon älysähkötalo voisi tuoda tietoa talon tilasta ja toiminnasta asukeille. Esimerkiksi kuluvalvonnasta; onko mikä ovi tai ikkuna auki, kuinka mistäkin kuljetaan ja milloin, lämpötiloja, kosteusarvoja, lumen määrää, ilman painetta, sähkökulutus missäkin huoneessa, yms.  Lisäksi yleinen turvallisuus houkuttelee, esimerkiksi keskitetyn järjestelmän kautta voidaan ohjata pistorasioiden toimintaa. Toinen esimerkki olisi mm.saunan kiukaan etäohjaus ja turvallisuus aspektissa myös saunan sisällä lämpötilan seuranta ja kytkös kiukaan ohjaukseen.

Turvallisuudesta päästään myös valvontaan; kutsumattomat vieraat, murtautumiset, liiketunnistimet, automaattiset valot, häkä- ja savutunnistimet, automaattinen valojen ohjaus kun talossa ei olla. yms. Kaikesta tästä tiedonsiirto etähallintaan vaikka kännykkään. Jos vielä oikein innostuisi niin ajovaylään ja ulkoteihin kun asentaisi sulanapitovastukset ja sen ohjaukseen anturit mm. lumen, kosteuden ja lämpötilan mukaan, niin talvella olisi aina tie sula ja kuiva jäästä. 

Huomisen juttuja ovat älykalvot ja -filmit. Tai no todellisuudessa kosketusnäyttönä toimiva liimattava ikkunakalvo on jo ainakin 10 vuotta wanha juttu. Ainoa poikkeus on että nyt teknologia alkaa olemaan siinä määrin kypsä, että alkaa hinnat tippumaan. Kyse on siis läpinäkyvästä, liimattavasta ikkunakalvosta, jonka liimaamalla mihin vain lasimaiseen pintaan saadaan kosketusohjattava tietokone näyttö aikaiseksi. Kiinasta näitä on saanut jo jokusen vuoden tilattua, on vielä kallista rullatavaraa ja myydään neliömetreittäin.
Toinen mikä on tulossa kovaa vauhtia ja hinnat on ropissu alas, on lasiin liimattava peitefilmi. Tässä on jollain x- mittakaavan mikrotasolla parin kalvon välissä valoa läpäiseviä partikkeleita, jotka vapaassa tilassa ovat epäjärjestyksessä ja näin ollen kalvon läpi ei näe. Kun kalvon päälykerroksiin johdetaan heikko virta, partikkelit järjestäytyvät siten että kalvosta näkee läpi. Tällä saa siis aikaiseksi sähköiset ikkunan tummusverhot, nykyään on vielä saatavilla läpinäkyvyyden säädettäviä kalvoja. Vielä vuosi sitten nämä olivat tolkuttoman kalliita, A4:n kokoisesta kalvosta joutui maksamaan monen monta sataa euroa, nykyään kiinasta saa tämän A4 kokoisen 50-100€ + postikulut ja hinta sen kun putoaa. Isoihin ruutuihin joutuu kalvosta maksamaan vielä satoja euroja. Moinen kalvo on eritätin yksinkertainen kytkeä ja käyttää. Uskon että 2-5 vuoden sisällä nämä on vakio-optiona kaikilla lasitoimittajalla, voi olla että laminoivat kyseisen kalvon lasiin sisälle. Älytaloon nämä on melkein "must" hankinta. Pitää katsoa, arvaisko pariin valittuun huoneeseen laittaa jo nyt tällaiset. Se ois komia, kun automatisoinnin kautta voisi esimerkiksi makuuhuoneen ikkunoiden tummennus olla yhdistetty herättämään valojen ja radion kanssa.

Nojoo. Räätälöin toivelistan sähkösuunnittelijalle mitä ois toiveissa, mitkä ovat nyt välttämättömät asiat ja millaisiin asioihin olisi vaatimus optiossa, eli asioissa mitä voisi sitten ajan myötä kehittää eteenpäin. Saamme tarjoukset eri vaihtoehdoista ja kun se euron kuva alkaa muodostumaan, niin etenemme sen mukaan. 

Millä huusholli lämmitetään?

Lämmitysmuoto ja -järjestelmä. Tällä hetkellä ei  ole valaistunutta tunnetta tai päätöstä siitä, mikä on lopulta todellisuudessa halvin ja paras vaihtoehto. Asiaa kun pitäisi tarkastella jollain syklillä, esim. 15-20 vuotta, joka on keskimäärin maalämpöpumpun/vast. koneen elin-ikä. Eli tuohon sykliin pitäisi yhden laitteen hinta leipoa mukaan + käytöstä syntyvä kulu. Lisäksi pitäisi kuolettaa lämmitysjärjestelmän asentamisesta syntyvät kulut jollekin ajanjaksolle. Maalämpöpumppu on ollut kirkkaimpana suosikkina mielessä tähän asti.

No jotta voidaan ylipäätänsä pohtia jonkin lämmitysmuodon hintaa, pitää olla verrokki omalle suosikille, yleisimmät ovat:

- Suora sähkö

- Pelletti/puu

- Öljy

- Kaukolämpö (ei tule tontin nurkalle)

- Lämpökeräimet+aurinkokennot, yms

No kaukolämpö tippuu pois, kun se ei ole tarjolla. Öljystä on itsellä nyt kokemusta usealta vuodelta ja voi poijjaat se touhu on kallistunut siinä määrin että hirvittää. Nykyisessä talossa on suhteellisen uudet laitteet, pelit ja vehkeet. Öljyllä elämä on ollut helppoa ja huoletonta, mutta tosiaan kallista. Joten jos nyt kokeilisi jotain muuta. Pelletti ja puu, tämä on asia mikä omaan mieleen tuntuu taas paperilla hyvältä, mutta mitä on moisen lämmitysmuodon valinneita ihmisiä kuunnellut ja heidän elämää seurannut, niin ei kiitos. Tämä voisi olla kova juttu aidossa passiivitalossa, jossa on vesikiertoisen lämmityksen pillejä lämmittäviä takkoja. Samaan hengen vetoon myös yhdistelemällä lämpökeräimiä ja muita aurinkokennoja. Uskon että että hyvällä kombinaatiolla eri virityksiä, päästään käyttökustannuksissa halvimpaan ja ekologisimpaan vaihtoehtoon, mutta pelkään että tuolloin touhu muuttuu "harrastamiseksi".

Tähän väliin itsestäni; olen laiska virittämään mitään erityisempää, elämän pitää olla perustoimiltaan helppoa jos se on sellaiseksi viritettävissä. Esimerkkinä mainittakoon että ostan aina tylsän ja varman "insinööriauton", tämä siksi että viimeisin asia mikä kiinnostaa, on ropata ja korjata autoa jotta se liikkuisi. On ihmisiä, joille on normaalia korjata autoa kuukauden tai vuoden välein - en kuulu näihin ihmisiin. Näen että on "harrasteautot" ja "käyttöautot" erikseen. Samalla ideologialla näen tämän lämmitysmuoto -asian. En saa minkään näköistä tyydytystä "harrastamalla" talon lämmittämistä, se on 'naks!' virta päälle ja talossa on lämmintä, lämmintä tulee raanasta. Olen siitä valmis ja halukas maksamaan. En ikävä kyllä ole mikään eko -ihminenkään. En saa siis tyydytystä siitä että oman hyvinvoinnin kustannuksella pihistän elämässäni asioita, kun samaan hengen vetoon 80% maapallon muusta väestöstä elää päivässä 100000000 kertaa saastuttavammin kuin minä koko elämäni aikana. Vastuutontako? ..ehkä niin, mutta mitä sitten, messuajat aloittakoon sen maailman pelastuksen niistä maailman kolkista, joissa saatuttaminen on aidosti ongelma. 

Edelliseen menttaaliseen purkaukseen nojaten, siis lämmitysjärjestelmän tulee talossamme olla helppo, vaivaton, tehokas ja sen myötä edullinen. Toki jos on ekolologinen vaihtoehto, joka ei heikennä mitään aiempia tekijöitä (vaivaton, tehokas, edullinen) toisiin väihtoehtoihin nähden, se menee edelle. Tämän myötä olen skeptinen valmitsemaan taloon puu+pelletti-lämpökeräin- yms vaihtoehtoa. Jos olisi se EPS harkoista tehty passiivitalo kyseessä, voisi ajatus olla toinen, mene-ja-tiedä. Onhan styroksitalon omistajia jotka kertoo myyvänsä tuottamaansa sähköä ulos. Nykyisessa öljy talossa on vain niin monta kertaa todennyt näiden "säästöjen" olevan 100% huuhaata. Eli esimerkiksi uusien useampi kerroksisten lasien vaihto vanhojen tilalle on niin kallis investointi, että en elinikäni aikana pysty säästämään niitä takaisin. Tai toinen on joidenkin lämpökerääjien hankkiminen katolle, niiden takaisinmaksuaika on sitä luokkaa että pelkäämpä että investoinnista ei hyödy muu kuin lämpökerääjälaitteiston kauppias.

Jotenkin ja jostain syystä jäljelle jää se maalämpö ja suora sähkö. Viimeksi mainittu on NIIN moneen kertaan ympäristössäni haukuttu kalliiksi ja huonoksi. Vanhempani kiroavat melkein aina valinnan kalliutta, kun käyn heillä kylässä. Itse en allekirjoita oikein moista noin heppoisesti, sillä suorasähkössä on muutama aivan lyömätön etu, mitä missään muussa vaihtoehdossa ei ole:

- Starttikustannukset rakentaessa

- Käytännössä ei "elinkaarisykliin" (esim.15-20 vuotta) sidottua laiteuudistamista

- Jos lämmitys on toteutettu ilman vesikiertoa, niin ei ole lämmityskierrosta syntyvää vesivahingon riskiä

- Äärimmäisen huoleton käyttää

Se suurin negatiivinen asia on sähkön hinta ja sen johdosta ulkoa ohjattu lämmityskulurakenne. Joku on maalaillut joskus negatiiviseksi vielä riippuvuuden sähkön toimitukseen, mutta tämä on mielestäni täysin typerä näkökulma, sillä jos se sähkön jakelu loppuu, loppuu monessa muussakin lämmitysmuodossa toiminta. Ainoa joka tässä "maailmalopun ennustajat" -ajatuksessa selviää, on se ekologinen puu+aurinkokenno systeemi, tällöinkin voi talotekniikan kanssa olla ongelmia, sillä nekin vaativat sähköä. Toinen asia on, että sähkön tuotanto on yhteiskunnalle äärimmäisen tärkeä asia, se ei ensimmäisenä lakkaa.

Takaisin asiaan, siis suorasähkö ja maalämpö. Suorasähkön starttikulut ovat noin 8t€ luokkaa+ilmalämpöpumppu+varaaja. Maalammön puolestaan on noin 13t€ (poraus+laitteisto, ei lämmityskaapeleita). Kun kummassakin on lämmitys ja tekniikka toiminnassa, jää maalämpöpumppu arviolta noin 8-10t€ kallimmaksi. On arvioitu, että maalämpöpumpun hyötysuhde on noin 3-4 kertainen mm.öljyyn nähden, sähköön voi suhde olla vieläkin parempi. Suhde paranee talon pinta-alan kasvaessa, ja nyt suunniteltuun taloon maalämpö tuo etua. 

Tuossa kun guuggeloin (http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2982.0 , http://www.maalampohinta.fi/), niin netistä löytyi aika hyvin vertailuja toteutuneista sähkö versus maalämpö vertailuista. Oli myös vertailuja öljyn ja maalämmön välillä. Maalämpö vs. sähkövertailu, johon silmäni kohdistui enemmän, oli juuri saneerattu 1960 -luvun talo, jossa on 270 neilötä. Tuloksena sähköön verrattuna oli säästöä noin 2766€/vuosi. Näin ollen kun nopeasti laskee niin siis tuo sähkön eduksi syntynyt starttiluku on kuoletettu noin 3.6 vuodessa. Jos kuvitellaan että uusi pumppu/varaaja maksaa sen 7t€ ja sen elinikä on vain 15 vuotta, tarkoittaa se noin 2.6 vuotta tuossa vuosisäästössä, eli...JOS todellakin maalämpö tuo vuosittaista säästöä sähkölämmitykseen nähden 2766€, niin starttikulut ja seuraava uusittava lämpöpumppu on katettu reilussa kuudessa vuodessa.

Lasketaas asia toisinpäin. Talon rakennusvaiheessa tulee ylimääräistä kulua sähkölämmitykseen nähden 10t€..tai vedetään pari tonnia vielä yli eli 12t€. Lämmityslaitteiston elinkaari sykli asetetaan 15vuoteen, joka on reilusti alakanttiin. Yhden maalämpöpumpun kustannus olisi vaikka 7t€, joka on puolestaan yläkanttiin. Kokonaiskulu on siis ensimmäiselle syklille 19t€, vuotta kohden noin 1267€. Eli jos maalämpöpumpun sähkölasku vuodessa on suorasähkölämmitystä 1267€ suurempi, on jo ensimmäisen elinkaarisyklin aikana starttikulut+seuraavan syklin pumppu maksettu. 

No päivän sähkön hinta on 15.6snt/kWh ja jos heristää että 120kWh menee energiaa vuosiatasolla yhden neliön lämmitämiseen, saadaan 230m2 tilan lämmittämiseen 27 600 kWh ja sen myötä sähkölasku vuodessa lämmitykseen olisi noin 4300€. Jos kuvitellaan että pumppu olisi huonotehoinen ja hyötysuhde vain puolet, olisi säästö siis vuodessa 2150€ Aiemmin laskettiin rajaksi 1267€, näin ollen säästöä tulee 883€ maalämpöpumpulla.

Tämä on siis täysin nurkinkurinen laskenta ja totaalisesti maalämpöpumppua epäsuosiva. Todellisuudessa pumpun laskennallinen kesto on maks.20 vuotta (tehdas arvioi 30-35 vuotta), starttikustannuskero sähkön eduksi ei ole sitä 12t€, vaan vähemmän ja laskennan uuden laitteiston kustannus tulee laskea aina uuden elinkaarisyklin alkuun, ei edelliseen kuten nyt oli laskenttu..nyt itseasiassa laskettiin ensimmäiseen sykliin kaksi maalämpöpumppua + asennus. Lisäksi maalämpöpumpun hyötysuhde ei ole aiemmin mainitut 2 vaan ilmeisesti kolme. Toisaalta näissä laskelmissa ei ole huoltokuluja ja muita käytöstä johtuvia rasitteita, toisaalta ei sähköhinnoittelussa ole huomioitu muita sopimusmaksuja, yms.

Näissä näkökulmissa maalämpöpumppu tulee selvästi vahvemmaksi vaihtoehdoksi meidän taloon. Sähkötalo ei kumminkaan ole mielestäni näin helposti selätetty yleisessä käsitteessä. Jossain olen lukenut että alle 120-150m2 talossa se tulee järjesteän halvemmaksi kuin mikään muu. Samoin jos suorasähkön kylkeen laittaa muita energiantuotto muotoja, niin ehkä....

Ajatuksia kivitaloista

En ole rakennuspuolen ihminen, tekninen tausta toki on, mutta eri alalta. Kun en rakentamisen ammattilainen ole, olen pohtinut ja tulen pohtimaankin talonrakennusurakan edellä varmasti samoja kysymyksiä, kuin varmasti moni muukin samanlaisen hankkeen edessä seisova talorakentajan asiakas.

Tähän pisteeseen mennessä on monenlaista tietoa jäänyt reppuun, kun olen tarjouksia kysellyt ja keskustellut ties kenenkäkin rakentajan kanssa. Kivitalo käsitteenä on jäänyt jostain kumman syystä mieleen vuosien takaa. Käsitteessä kaikuu monta hienoa mielikuvaa aiheesta, eri asia onko mielikuvat vain emotionaalista hömppää vai onko niissä jotain pitopintaa realimaailmaan.

Kivitalo on omassa mielikuvassa jotain "satavuotista", kestävää ja jykevää, arvonsa pitää. No ehkei se nykypäivän kivitalo ole kiveä siinä mielikuvan merkityksessä, mikä ehkä tuota omaa lapsenomaista mielikuvaa synnyttää. Kyse on siis betonista, muodossa jos toisessa. Hyvittavaa on, että kun puhutaan betonikerrostalosta, puhutaan halvasta lähioasunnosta. Kun puhutaan kivitalosta...eli betonitalosta omakotitalon muodossa, puhutaan "premium" -asunnosta. Ehkä käytännön tasolla itselleni aidosti kivitalon houkutukset nojaavat: kosteampaan/terveellisempään sisäilmaan (riippuu tosin koneellisesta ilmanvaihdosta), huolettomammasta ulkoseinästä (kun pinnan rappaa), talon on kesällä luontaisesti viileä talvella kerää/pitää hyvin lämpöä, on hiljainen, on paloturvallinen ja toki on myös arvonsa pitävä.

Kyllä puutalojakin on tässä vuosien varrella tullut katseltua, tällä hetkellä asutaan puurunkoisessa tiilivuoratussa talossa. Vaikka talon 40 vuotta wanha eikä ole koneellisia ilmanvaihtoja, se toimii todella hyvin. Puutaloissa houkuttelee hintataso. Tosin kun tuossa tehtiin vertailua puuvalmisteisen ei-pakettitalon ja kivitalon välillä, erot olivat pienet. Jopa pakettitaloissa erot kivitaloon olivat suhteellisen pienet. Esim Design talojen noin 180-200m2 talo maksoi "avaimet käteen" toimituksena noin 320t€, arvioitiin omalla suunnittelulla räätälöidylle saman kokoiselle kivitalolle (onteloharkko) hintaa "avaimet käteen" toimituksena noin 380t€. Toki välissä on 60 000€, mutta runkomateriaalia lukuunottamatta olivat vertailukohteet tyystin erilaiset. Puutaloverrokki oli valmistalomalli, kivitaloverrokki täysin meille räätälöity. Kun tuota puutaloverrokkia lähdettiin räätälöimään johonkin suuntaan, alkoi kummasti kymppitonnit nauramaan lisähinnan muodossa.

Kastelli tarjoaa paljon 120-170m2 välissä olevia todella huokeita puutaloja. Arvioin että jos sille "omalle", eli aidosti itselleen rakentamalleen talolle ei laske arvoa, voi näyttävän näköisen omakotitalon tehdä 250t€. En siis ihmettele pätkääkään, että omakotitalovalmistamisen jobbaus on voimakkaasti kasvava ilmiö. Näissä siis jokin jobbaajaporukka hommaa jostain halvalla tontin, tilaa siihen huokean perustalopaketin talotehtaalta ja siihen rustaillaan sitten ylijäämä varastoilta kalusteet ja muut himmelit. Jobbaajalle omakustannehinta hankkeelle on noin 200t€ ja se menee uutuudestaan johtuen riemukkaasti kaupaksi noin 400t€. Jobbaajat maksavat kiltisti verot ja nostavat jotain 150t€ voittoa hankkeesta..tosin kantavat vastuuta tekeleestä muistaakseni sen 10 vuotta. Näitä kerkee kyhäilemään 10 vuodessa 5 kipaletta, eli tekevät teoriassa 750t€ ansiotuloa moisella. Surullista on vain että jos yhdessäkin talossa hutiloiden tehty tulos kostautuu raastupaan asti, voi äkkiä nuo ansiotulot huveta korvauksiin.

Hirsitalo oli pitkään tuossa mietteissä, se myös olisi varmasti hyvä vaihtoehto. Jostain kumman syystä vain kivitalo on vienyt omassa mielessä pidemmän korren. Sen vuoksi kaikki puu -materiaalista tehdyt vaihtoehdot ovat jääneet taka-alalle. Hinnasta ja hintaeroista vielä sen verran, että Lakka talojen edustajan kanssa kun pyöriteltiin tarjoustamme, kysyin häneltä että mitä moinen maksaisi puusta tehtynä, hänellä kun oli parin puutalon edustus myös. Edustaja sanoi että hintaero on vain jotain 1-8% luokkaa puutalon eduksi. Hän sanoi että ei puutalo nykyään mikään erityisen halpa ole kivitaloon nähden. Ainoa poikkeus on, jos puutalo voidaan tehdä mahdollisimman teollisesti saman kaavan mukaan, eli ilmeisesti hinta saadaan alas progressioedun kautta.

Kivitalo 

Kun tältä istumalta lähtee kuukkeloimaan, eli hakemaan google hakukoneella "kivitalo" +"talopaketti" hakusanoilla tietoa, tulvahtaa eteen pääsääntöisesti kahden tyyppistä kivitaloa. Kun selaa enemmän, tupsahtaa jokunen lisää. Mukaan työntyy puurunkoiset talot, joissa on ns.rappauslevyt vuorauksena. Eli normi puutalon runko, ulkovuorauksena on ruuvattu rapattavat levyt. Mm.Desing talo mainostaa tämän suuntaisia "kivitaloja", ikään kuin rapattu ulkosivut määräisi talotyypin. Samanlailla tiiliverhoiltu puutalo on ilmeisesti "tiilitalo". Itse en oikein miellä jotain rappauslevyllä verhoiltua taloa kivitaloksi, runkomateriaali sen mielestäni määrittää, muutenhan tonnin lastenmökki muuttuu massiivikivitaloksi rappauslevyillä.

Wikipedia tuki ajatustani:

Kivitalo on talo, jossa kantavat rakenteet on tehty kivestä, tiilestä, betonista tai muusta niihin verrattavasta kovasta materiaalista.[1] Kivitaloja ovat mm. harkko- ja betonielementtitalot.

No jäljelle tämän määrityksen mukaan siis:

- Onteloharkkotalot. Kevytsorasta pyöräytettyjä harkkoja, joissa on ontelot betonia varten. Nykyään harkon keskellä on eri paksuinen EPS eriste, eli puhutaan eristeharkosta. Harkkoja pinoamalla syntyy taloa, 0.5-1 kerroksen välein ontelot raudoitetaan ja täytetään betonilla. Kuivuessaan syntyy eristettyä, lujaa betoniseinää.

- Kevytbetoniharkkotalo. Perinteisesti puhutaan "siporexitalosta", siporex on yksi harkkovalmistaja, YTONG on puolestaan Forten edustama vastaava. Nämä harkot ovat umpitavaraa ja niissä ei ole eristeitä.

- Betonivalu. LujaBetoni tarjoaa mm.ehtaa betonielementeistä tehtäviä omakotitaloja. Eli sama touhu kuin isommissa rakennushankkeissa, mutta pientaloihin. Ilmeisesti..oletettavasti elementin muotti- ja valukustannukset ovat selvästi epäsuotuisammat kuin esim.onteloharkoissa. Lisäksi rakennerajoituksia voi olla. Ilmeisesti näistä syistä LujaBetoni tarjoaa myös onteloharkkotaloja, sillä betonivaletut eivät "taivu" jokaiseen toiveeseen ja hintaluokkaan.

- Tiilitalo. Tiileri ainakin mainostaa kokotiilisiä taloja, tosin nettisurffaamalla löysin hyvin vähän tietoa aiheesta. Mitä hintoja katselin niin aidon tiilitalon teettäminen ei ole halvimmasta päästä. Syynä ilmeisesti suhteessa suuri työmäärä. Tiili noin materiaalina olisi todella hyvä..ja onhan se pitkään todistanut olemassa olollaan asemansa.

- EPS harkkotalo. Ilmeisen uutena "mustana hevosena" on markkinoille työntymässä EPS harkkotalot. Idea on oikeastaan sama kuin onteloharkossa, mutta eriste muodostaa itse rungon. Harkon keskellä on 140mm seinämälle syntyvä ontelo raudoitusta ja betonin valamista varten. Eli tällä tavoin syntyy mm. 140mm betoniseinää, joissa usein on vielä levoton määrä eristettä kummallakin puolella, esim.500mm seinässä on eristettä 360mm, vastaava Lammin LL500:ssa on 276mm.

Tämä viimeksi mainittu "sturoxitalo" versio jollain muotoa houkuttelee itseäni suuresti, paperilla aihe tuntuu suorastaan "nerokkaalta". Tosin kun aiheesta on jokusen kerran keskustellut useiden rakennuspuolen ihmisten kanssa, on kyseiseen konstruktioon vähintäänkin epäilevä asennoituminen. Kritiikki konstruktiota kohtaan on tosin aika ristiriitainen, irrationaalinen ja vahva "ei noin ole ennenkään taloja tehty" -asenteinen. 

Mahdollista nerokkuutta tukee: 

- erittäin nopea ladonta, harkot on keveydestään johtuen nimittäin erittäin suuria.

- suuresta eristepaksuudesta johtuen huimat eristearvot. Näillä onkin tehty aika hyvin toimivia, aitoja passiivitaloja

- Rakentamisen helppous, liimat väliin raudat sisälle ja muljut väliin. Aukot ja muut reiät onnistuu naurettavan helposti melkein millä vain työkalulla mikä vain styriksin tyyppiseen aineeseen pystyy.

..puolestaan kun on soraääniä aiheesta kuullut niin mm.:

- kylmäsillat

- muutama todella huono urakkaporukan suoritus (esim.arwo talojen totuettama viritys, josta löytyy blogista: http://villapainajainen.blogspot.fi/ surullista luettavaa.)

- Pintaverhoilun toteutus kuulemma vaikeaa, samoin sisärakenteiden proppaus on oma juttunsa.

Mene ja tiedä. Omakohtainen kokemus tyssäsi jos siihen kun mm. Passiivitalot -firma ilmoitti ettei heitä rakennushommat kiinnosta, toinen kandidaatti ei koskaan vastaillut tarjouksiin tai kyselyihin. Lisäksi kun messuilla myyntimiestä kuuntelin niin hänen mukaansa konstruktio on teknisesti 30-40 vuotta wanhaa. Kun kyselin että jos se on niin vanha ja hyvä niin miksi siitä ei ole enempää kokemusta - myyjä ei osannut vastata. Varmaan ehkä taustalla on rakennusasenteet ja kyllähän tuo EPS materiaali on kehittynyt vuosien varrella. Nykyään se on paloturvallinen, jne. Ehkä aika näyttää, sen se on itselleni näyttänyt että siitä ei taloa minulle nyt tule, mutta ehkä joskus sen pajarakennuksen tai jonkin mökin siitä itse askartelen.

Kivitalojen hintavertailut

Lähetin siis 4.11.2013 tarjouspyynnöt 9 firmaan. Tarjouspyyntö oli prikuulleen samat jokaiselle, sama sisältö, jne. Tarjoussisällön tein tietoisesti vielä sellaiseksi, että jokaisella kolmen eri kivitalotyypin valmistajilla olisi mahdollisuus tarjota samanlainen sisältö. Tuloksissa kiinnosti luonnollisesti hinta, mutta ehkä suurimpana hinta-laatu suhde..joka tosin on vaikea määrittää, mutta...sanotaanko näin että jokin vaihtoehto saa olla merkittävästi toista kalliimpi, JOS hinta on perusteltu asioilla, joista saan oikeasti jotain lisäarvoa. 

Tarjouspyynnöt meni samoilla kuvilla ja vesikattovalmiuteen pystytettynä, ei maatöitä, eikä LVI tai sähköhommia. Eli materiaalitoimitukset + urakointi. Tulokset olivat siis seuraavat:
- Rock kivitalot (onteloharkko ja kevytbetoniharkko) : ei vastauksia, ei tarjousta
- Lammin kivitalot (onteloharkko) : ~170t€
- LujaBetoni kivitalot (onteloharkko ja betonivalut) : tarjous onteloharkoilla ~190t€
- Lakka kivitalot (onteloharkko) : ~108t€ ilman urakointia, urakoinnista ei siis tarjousta
- Jämerä kivitalot (kevytbetoniharkko) : ~260t€
- Forte kivitalot (kevytbetoniharkko) : 230-250t€, urakoinneista tuli 3 eri tarjousta
- Basso kivitalot (onteloharkko) : kohteliaasti kieltäytyivät, ei tarjousta
- Passiivikivitalot (EPS harkko) : ei kiinnostusta työhön, ei tarjousta
- Thermotalo (EPS harkko) : ei vastauksia, ei tarjousta

Kun raivataan pois ne, joilla on ilmeisesti liikaa hommia (ei tarjouksen kirjoittaminen tai yhteydenottoon vastaaminen kiinnostanut, tai noh Basso -kivitalot kieltäytyi poikkeuksellisen asiallisesti), niin jäljelle jää kivitalotyypit jaotellen:

Onteloharkko
- Lammin kivitalot: ~170t€
- LujaBetoni kivitalot: ~190t€
- Lakka kivitalot: ~180t€ (jos lisätään muiden tarjousten mukainen urakkahinta mukaan)

Kevytbetoniharkko
- Jämerä kivitalot: ~260t€
- Forte kivitalot: ~230t€

Matalempien tarjousten ero eri talotyyppien (Lammi versus Forte)  kesken oli peräti noin 50-60 000€. Tämä on pistänyt ihmettelemään useampaa asiaa, asia siis on näin kuluttajan/asiakkaan näkökannasta täysin mystinen juttu. Toki tulee huomioida, että onteloharkkotarjouksissa ei ollut harkkoihin menevää betonia, eli 10 000 - 15 000€ voi laskea onteloharkkotarjoukseen lisää, mutta SILTI ero jää noin 40 000€. Jos olisi kyse vain yhdestä tarjouksen antajasta per talotyyppi, olisi vertailu vaikeampaa, mutta tarjoajia oli useita kummassakin ja molemmat edustivat tyystin omaa hintaluokkaa. Tämän perusteella voisi siis linjata kevytbetoniharkkotalon olevan selvästi onteloharkkotaloa kalliimpi valmistaa.

Hintaero voi syntyä tosin monesta muustakin asiasta kuin suorista valmistuskustannuksista. Siporex itsessään edustaa vuosikymmenten kestänyttä korkeaa mainetta, olisiko niin että kevytsoraharkkotalo on hinnakkaamman brandin talo tai ainakin omaa sellaisen brandin historian. Itsella kumminkin juttu on niin, että kun seinät on pystyssä, levyt ja pinnat sisäseinissä, rappaukset ulkoseinässä ja katto pään päällä, en osaa sanoa tai nauttia mistä seinä on valmistettu. Toki joku voisi sanoa että lämmityskuluissa näkisin sen, mutta näiden kaikkien vaihtoehtojen U-arvot on samaa luokkaa ja toiseksi perinteisesti lämpöhukka syntyy talossa aina ensisijaisesti katosta ja ikkunoista, ei ulkoseinästä. On ihan sama vaikka metrin seinässä olisi 0.00001 U-arvo jos tuuli pyöri kattovilloissa.

Hintaerosta juttelin avoimesti Forten edustajan kanssa, joka ei uskonut asiaa ollenkaan, väitti että he tekevät vertailevaa hinta-arviota koko ajan. Kun yritin rakentavasti aiheesta edustajan kanssa keskustella syiden selvittämiseksi, sillä minuakin aihe kiinnostaa, ei edustaja kuramenekin lisäksi keksinyt mitään konkreettista selitystä hintaerolle. Toki edustaja kertoi kuinka paljon helpompaa on kuulemma roilottaa jollekin sähkörasialle kuoppaa Ytungiin kuin onteloharkkoon, yms vastaavia asioita, mutten usko että näillä lopulta syntyvä ~40 000€ ero kuroutuu kiinni. 

En rehellisyyden nimissä halunnut tai halua kiusata edustajaa aiheesta, vaan kyse on enemmänkin hyvin itsekkäästä asiasta tiedon saannin suhteen. En nimittäin täysin tiedä mistä kaikesta piilokulusta lopullinen talon valmistuminen syntyy. Eri tarjouksia ja niiden sisältöjä katsellessa, erottui monta aiemmin sanottua "laadullista" eroa eri edustajien välillä, jotka ovat luoneet mielikuvaa ja pohjaa valinnoille. Nämä laadulliset erot ovat tiettyjen työsosuuksien ja materiaalien kirjaamattajättämiset tarjouksista, tai urakkaporukka on pistänyt tilaajan kontolle ranskalaisen viiruin melkoisesti kustannuksia synnyttäviä asioita (siis kulurakenteita, jotka rakennuspuolen tuttava osasi avata ja kertoa tarjouksista). Nämä ovat niitä piilokuluja, jotka on periaatteessa ok (talon rakentaminen maksaa sen mitä se maksaa) mutta siitä en pidä, että asioita pimitetään halvemman tarjouksen aikaansaamiseksi. Laadukas tarjous on sellainen, jossa on kaikki mahdolliset kirjattu auki niin hyvin kuin on mahdollista, itse mielessäni maksan vaikka enemmän tällaiselle toimittajalle kuin valitsen sellaisen, joka alkaa kantaa uutta lisälaskua yllätyksenä heti eteen, heti kuin päärakennussopparissa on muste kuivanut. 

Uusien tarjouksien kyselyjen lomassa mm. Forten edustaja alkoi jopa ääneen pohtimaan "kannattaako tässä edes tarjousta lähteä kirjoittamaan kun me ollaan niin paljon kalliimpia", jaa-a, kysymys johon en asiakkaana osaa vastata. Lisäksi edustaja kertoi että meidän talon rakenne on heidän mielestään huono ja sitä pitäisi suunnitella lisää heidän rakenteille sopivaksi...ja se nostaisi entisestään tarjouksen hintaa. Ei rehellisyyden nimissä Fortea kohtaan ole mitään pahaa sanottavaa. Tässä vaiheessa (ei siis olla valintaa vielä tehty) näistä taloedustajista Forte oli asiakaspalvelultaan ehkä selvästi paras, heidän kanssaan on ilo asioida..tosin onko se sen 40 000€ lisähinnan kustannusarvo(?).

Usein olen törmännyt neliöhinnoitteluun, niitä pidin pitkään relevantteina, kunnes nyt olen todellisten tarjouksien pohjalta laskenut neliöhintoja uusiksi. Yleisesti ottaen sanotaan että kivitalon neliöhinnat avaimet käteen toimituksena menee noin 2000-3000€/m2. Basso -kivitalot onkin ainoita jotka ilmoittaa avaimet käteen toimitukset ja heillä tuo hintaluokka pitää kutinsa. Basso -kivitalojen "muuttujien" ja riskienhallinta ilmeisesti vetää itselleen melkoisesti urakkavaraa, sillä nyt annettujen tarjousten (siis tarjouksien valmiaste prosentti + jollain lisätoleranssilla loppuosuuden prosentit, esim. vesikattovalmius olisi 40% lopullisesta hinnasta) silmissä laskeskelin että 1500-1900€/m2 on lähempänä totuutta. Tämä nyt oli vaarallisesti sanottu, sillä taloa ei ole vielä tehty, mutta siis alustavasti laskettuna ero on jo monta luokkaa erikokoinen. Tässä vaiheessa on hyvin vaikea määrittää lopullista hintaa tarkasti..tosin rakennustuttuni ja muutamat laskutyökalut ovat osanneet 92-94% tarkkuudella kartoittaa loppuhintaa, eli en usko että ihan metsässä ollaan arvioiden kokoluokkien kanssa. Ja luonnollisesti se oman askartelun osuus + pintamateriaalit + kalusteiden ja koneiden hankinnat on muuttujia, joilla uskon vaikuttavani kymmeniä tuhansia loppuhintaan.

Tässä vaiheessa odotellaan siis toisen tarjouskierroksen tuloksia. Kun ne ovat tulleet, arvioimme kokonaiskustannuksen ja budjetin. Piilokustannuksien määritys on ärsyttävää..tai sanotaanko että niitä yllätyksiä ei kaipaa sitten pätkääkään. Kaikki kustannukset tulisi olla budjettia varmistaessa tiedossa, jos ei muuten niin rahallisesti niille tulisi osata varata ekstraa. Tuo hintaero kehytsoraharkon ja onteloharkon välillä mietityttää, äkkiä voisi vetää johtopäätöksen että onteloharkkotalotarjouksissa on 40t€ edestä jotain piilossa, mitä kevytsoraharkkotalossa ei ole. Toisaalta sitä toivoo, että onteloharkkotalo olisi prosessina tuon summan verran halvempi rakentaa, mene-ja-tiedä, joku voisi valaista asiassa jos tietää. 

Uusi design

Paperit räpsähti lopulta kaupungilta, eli nyt on poikkeama plakkarissa, tosin ilman sitä erillistä pajarakennusta. Tämän myötä suunnittelin talon uudestaan, nyt siten että talon yhteyteen tulee rinteeseen kellariin isohko talli. Tämä saa toimia aluksi pajana. Jos..ja kun joskus alueelle tulee kaava päälle, uskon että erillisen pajarakennusen saaminen on läpihuutojuttu, mutta tässä vaiheessa tuo talli saa kelvata. 

Tallin tullessa taloon, tallon design muuttui jonkin verran. Mm. olohuoneen jatkoksi tuli valtava patio ja asuintilat muuttuivat huomattavasti fiksummiksi. Lopulta asuintilat pienenivät noin 50m2, mutta talli toi 60m2 lisää.

Pallottelimme rakennustuttavani kanssa uutta desingia useaan otteeseen, kunnes se oli valmis. Täytyy tunnustaa että NYT talo alkaa olemaan sellainen mitä olemme haaveilleet sen olevan, talo ja ajatus on jäsentynyt matkan varrella melkoisesti. 

Talosta ei ole aimmin kuvauksia tässä proopuskassa, joten seuraavassa karkea kuvaus:

- Talo on tehty 70-luvun arkkitehtuurisen puolikerrotyylin mukaisesti toteutettu. Eli vaikka todellisia kerroksia ei ole kuin kaksi, on puolikerroksista johtuen tasoja..tai tarkemmin kerroksiksi kuvattuja tasoja 4 kpl.

- Rinteen sisään on suunniteltu kaikki pesutilat, tallit, khh. 

- Katutasossa keittiö ja ruokailu. 

- Välitasossa olohuone ja levottoman kokoinen patio jota ehkä osaltaan lasitetaan. 

- Lopuksi ylin kerros jossa on makuuhuoneet ja parveke. 

- Käyntejä ja vilvoittelutiloja on useita. 

- Ruokahuone on keskieurooppalainen baarikolossityyppinen (kiinteä kulmasohva)

- Neliöitä on noin 150m2 + kellari (90m2), netto asuinneliöt siis liene jotain 240m2 luokkaa yhteensä

Nojoo, eiköhän tuosta kuvien muodossa sitten jossain vaiheessa selviämään millaisesta virityksestä on kyse. Nyt tarvitaan taas kuvat uutta tarjouspyyntökierrosta varten, tuttavani vääntää ne ja me alamme karsimaan ensimmäisen kierroksen kanditaatteja jatkoon....ja toivomme ettei tallin lisääminen kasvata tolkuttomasti tarjouksien summaa.

Muutokset ja loput tarjoukset

Kaupunki lopulta vastasi hakemuksiin; he linjasivat juuri niin kuin aiemmin oli puhe, eli heidän omista ohjeistuksista huolimatta ei erillistä pajarakennusta voi tehdä. Mutta jos sitä ei rakenneta syömään rakennusneliöitä, menisi hakemuksemme käsittelyyn samantien. Myönnyimme ehdotukseen, kunhan asia liikahtaisi eteenpäin.

Tämä tarkoitti myös sitä, että haluamamme pajatila tulisi saada leivottua tavalla tai toisella itse päärakennukseen -> loin sketsaamaan taloa uusiksi.

Myös tarjouksista alkoi kuulumaan lisää:

- Jämerältä tuli lopulta tarjous, urakoineen 260t€

- Lammin urakkatarjous vahvistui sinne 70t€ nurkille, eli Lammi on ~175t€

- Lujabetonin urakointi+loppumateraalit tuli, lopullinen summa asettui yhteensä 180t€ kohdalle

- Forten kokonaistarjous oli 230-250t€ nurkille riippuen urakoitsijasta.

Forten asiakaspalvelu yleisesti ottaen oli paras, ikäväksi on huomattava että kevytbetoni harkkovaihtoehto jäi selvästi onteloharkkoa kalliimmaksi. Tätä vertailin mielessäni jonkin verran. Toki tulee huomata että kevytbetonissa ei ole harkkojen täytöstä johtuvia kura-autokustannuksia, eli karkeasti voi ainakin 10t€ laskea lisää kevytbetoniversioihin lisää. Silti ero on edelleen merkittävä. Vaikka työvaihessa, telineissä, yms. ajoissa voisi kevytbetoni tulla harkkoa edullisemmaksi, on vaikea uskoa että esim Lammin ja Forten välinen 40t€ (mukana onteloharkon betonit) hupuloituu jonnekin telineisiin ja muurarin aikoihin, tuo 40t€ on kumminkin iso raha.

Lakasta ei kuulunut urakoinnin puolesta mitään, tiputin sen listalta lopulta pois, samoin Rocki ei vastaillut vaikka kuinka soittelin. Näin ollen Rock kivitalot ei ainakaan oman kokemuksen pohjalta niin "rock" ole.